Ohjaamopäivitys

Omalla reitilläni

Aloitin tämän projektin etsimällä referenssikuvia ohjaamosta. Leffaohjaamon kanssa tällä mallilla oli ehkä yllättävän vähän tekemistä, enkä myöskään ollut lähdössä mielipuolisen yksityiskohtaisuuden tielle. Vedin siis hihastani päätöksen käyttää hyvin harvoja värejä nappuloissa ja näytöissä (musta, valkoinen, punainen, metalli), vaikka pari muutakin olisi tietysti sopinut sekaan (skippasin siis terminaalinäytön vihreän ja sinisen).

Peruspohja

Aloitin detaljointiprosessini sutimalla tummanharmaalla (edelleen VMA 71123 USAF Dark Grey) jotkin niistä kohdista, jotka olivat kärsineet lievästi edellisten prosessilohkojen ylisumutuksesta, kuten konsolipaneelit. Yleispinnoille ohut harmaan/valkoisen lisähuntu sopi edelleen hyvin, koska yleissävy pysyi tummana. Sudin samalla myös tuulilasin liimauskohdat, koska jos se on toiminut lentokoneiden lasien kanssa, se toimisi edelleen myös tässä tapauksessa.

Yleisen kulumisen esilletuomiseksi kuivaharjasin ohjaamon sisällä sieltä täältä teräsvärillä (VMA 71065 Steel), jota pyyhkäisin myös erinäisiin kohtiin ulkopinnoilla sekä runko-osassa. Suurimmat kulumajäljet tein ohjaamon oven paneeleihin sekä sen edessä olevaan ramppiin. Kävin seuraavaksi kaikki näytöt ja painikkeet kevyellä kuivaharjauksella.

Yksityiskohdat

Oven molemmilla puolilla oli setti lamppuja. Jedin Paluussa ne olivat vähän WLAN-signaalikeilan muotoiset katkoviivalliset, siniset tiesmitkäliet. Nämä olivat muodoltaan kolme paneelia, jotka minä nyt vain päätin kuivaharjata puhtaalla valkoisella (VMA 71001 White). Ajattelin, että se toimisi aika mainiosti hyppäämättä silmille. Jatkoin kuivaharjausta nappien yli, koska maailmassani valtaosa painikkeista olisi ihan vain valkeana. Mietin hetken, sietäisikö nuo valot käsitellä myöhemmin puolihimmeällä tai peräti kirkkaalla lakalla (sillä tuskin, näyttäisivät enemmänkin märiltä kuin kiiltäviltä).

Nyt oli näyttöjen ja kojelaudan mittarien vuoro, maalasin ne hyvin yksinkertaisesti mustiksi (VGC 72051 Black). Päätin, että sysimusta olisi hyvin pienessä osassa ja todella tarkkaan rajatuissa kohdissa ohjaamoa.

Palasin seuraavaksi valkoisen kanssa täydentämään juuri mustaamieni paneelien koristelua. Sekä pilotille että apupilotille oli omat <=14" kuvaputkensa (tai siltä ne minusta näyttivät). Vasemmanpuoleiseen tökin pistemäisiä tai rivimäisiä röpötyksiä ikään kuin esittämään jonkinsorttista statusnäyttöä tai järjestelmälokitusta, mitä siitä MFD:stä nyt haluttaisiinkaan katsella. Oikeanpuoleiseen koetin saada aikaan jonkinsorttisen koordinaattiakseliston.

Lopuksi maalasin kevyellä otteella satunnaisen nivaskan nappuloita ja nappulankaltaisia ulkonemia punaiseksi (VMA 71085 Ferrari Red). Jotkin olivat yksittäisiä ja jotkin ryhmissä. Mitä ne muka tarkoittivat? En minä niin pitkälle miettinyt, osa oli ehkä "älä nyt vahingossa tähän koske"-tyyyppisiä painikkeita, osa taas "tämä on tärkeä, se erottuu näin selkeästi"-vipuja ja sitä rataa. Kuten aiemmin mietin, jokunen vihreä ja sininen olisi saattanut sopia sekaan, mutten tähän väliin kokenut, että ne olisivat olleet kovin oleellisia.

Istuimet takaisin

Kun ohjaamoalue oli muilta osin valmis, liimasin penkit takaisin. Aikanaan olin maalannut ne, ehkä ohjeen mukaan, ehkä oman pääni mukaan, en enää muistanut tarkkaan, mutta niiden istuinosat olivat ruskeat ja reunat huomattavan vaaleanharmaat. Kontrasti oli suuri ja se näytti jotenkin hoopolta.

Maalasin ne nyt uudelleen tummanharmaiksi (VMA 71123). Kiitos ylempänä mainitsemani ylisuihkutteluefektin, ne olivat nyt selvästi lattiaa tummemmat, mutta eivät pöyristyttävän erilaiset kuitenkaan. Istuinosat maalasin nyt mustiksi (VGC 72051). Omassa mielessäni tuo kokonaisuus kääntyi ihan uskottavaksi "metallirunkoinen istuin ja joku ällöttävän epämukava vinyylipehmuste"-skenaarioksi.