Maalailua ja uuden efektin testaamista

Viime postauksen jälkeen ohjelmaan on kuulunut sekä renkaiden siivoilua, palojen putsailua ja erisorttista maalailua. Ajattelin myös vaihteeksi tehdä tuon renkaiden pohjamaalauksen vähän fiksummin kuin ennen. Aiemmin roimin siis maalit pintaan niiden ollessa pääosin vielä valurangoissaan kiinni, ihan laiskuuttani. Korjasin sitten puuttuvat läiskät jälkikäteen.
Onhan se ihan nopeaa, kun roilauttaa ensin yhdeltä puolelta, tuokion päästä toiselta ja jättää rangan kyljelleen seisomaan niin kaikki kuivuvatkin siistihkösti.

Vaan nyt ajattelin tehdä jotain asiallisempaa kuin toinen käyttämäni tapa eli palat killumaan teipinpätkälle ja siinä maalaamaan. Tuossa taas on ongelmana se, että teippi voi jäädä vähän hanakammin kiinni ja jos maalia menee vähänkin enemmän niin siitäkin jää hölmön näköinen jälki, "helma" tai vastaava.

Nyt pätkin metallilangasta pieniä pätkiä ja tökin ne pystyyn X-Wing -projektista jääneeseen heksanmuotoiseen finnfoam-lättyyn. Seivästimien päihin pyöräytin sitten pienet sinitarrapallot (Virhe! Käytin jotain ikivanhaa mutta ultratahmeaksi käynyttä settiä). Parin ekan palan jälkeen sinitarrasta ei jäänyt mitään jälkeenkään mutta olisi tuonkin voinut tehdä paremmin. No joo, painoin maalaukseen menevät palikat sinitarrapalloihin ja annoin soida.

Ennen ensimmäistä maalikerrosta

 

Ensimmäinen puoli pohjamaalissa

Eka setti meni vähän ihmetellessä mutta loput vedinkin sitten sarjatyönä. Tuo sprayprimeri on ihan näppärää, kun viiden minuutin kuivattelun jälkeen voi pistää uudet palat tulille ja sitä rataa. Sain kaikki pikkukilkkeet suihkittua molemmilta puolilta reiluun puoleen tuntiin ja yliajallekin homma meni vain sen takia kun jäin koneelle lukemaan jotain BattleTech-aiheista seuraavaa projektia varten...

Sen jälkeen, sangen epäyllättävästi, vuorossa oli kaikkien Dunkelgelb-maalaus. Jostain todella omituisesta syystä tuon Vlad Tepes -mukaelmani kanssa puljaaminen ei toiminut enää tässä vaiheessa. Kepit hemppuivat holtittomasti eivätkä pysyneet paineilman alla pystyssä vaan kaatuivat ja johtivat lievää törkeämpään kielenkäyttöön. Löin siis renkaat teipinpätkille ja maalasin menemään. Ideani oli kyllä hyvä ja toimivakin, mutta toteutusta - erityisesti sen vakautta - pitää ehdottomasti parannella seuraavaa kyhäelmää varten.

Rungonpuolikkaat, ovet sun muut saivat oman tummankeltaisen pintansa parissa erässä. Tässä ei ole mitään dramaattista kerrottavaa, mitä nyt tuo paineilmapullo käy turhan kylmänä jos pitkään maalailee ja maalintulo lakkaa kuin seinään. Tai ehken vain osaa.
Joka tapauksessa ruiskumaalailu on ihan hauskaa ja näppärän oloista hommaa niin ehkä sen kompuran hankkimista sietäisi miettiä vakavamminkin. Kaikkea minä en sillä osaa tehdä (oho, mikä yllätys), joten pensselikokoelmallekin tulee aina olemaan käyttöä. Toki jossain välissä voisi olla kiva kokeilla, onnistuuko 3rd Falcon Talon Clusterin OmniMechien, AeroSpace Fightereiden ja Elementaalien maalaamisesta yhtään mitään tuollaisella työkalulla 8) Vihreä-harmaa -naamiokuvion maalaamiseen tuon luulisi soveltuvan mitä mainioimmin, mutta jadevihreiden korostusten ja vastaavien kanssa sutimalla päässee huomattavasti helpommalla ja nopeammin kun ei tarvitse maskata 95% miniatyyristä maalausta varten.

On niissä keltaista mutta valo-olosuhteet haisivat...

Maanantai-illan jännitysnäytelmä oli hölmö ideani värimodulaatioyrityksestä. Kun koko runko oli kerran maalattu yksivärisesti niin mikäs siinä on sotkea samaiseen väriin vähän jotain tummempaa (Vallejo Model Air -linjan Grey Black tässä tapauksessa) ja rungon alaosiin vähän sillä efektiä, jolla koettaisi voimistaa ko. alueen varjossaoloefektiä. Tämä mallihan on oikein mainio testikäikäle kun maastokuviota ei tule ja kun perusvärikin on hyvin simppeli, virheiden korjaaminen on naurettavan helppoa. Jos pohjan efekti toimii, tekisin kattopuolelle samanlaisen tempun, mutta lisäisin vastaavan määrän valkoista ja sohauttaisin zeniitistä auringon valon kirkkautta simuloidakseni. Katsotaan, miten käy, mutta tässä work in progress -kuvamateriaalia:

Tuollaiseen kuntoon tuo alarunko jäi illalla, lopputuloksen näkee sitten kun sen näkee:

Loput renkaista ja muusta tähän asti tarpeellisesta tilpehööristä kuivuu tuossa myös seuraavaa askelta odotellessa:

Seuraavana ohjelmassa: rungonpalojen yhteenlyönti. Rynnäkköovien kanssa pitänee olla tarkkana. Sen jälkeen alarungon hiekoittelua ja muuta säistystä ja vasta sitten telakoneiston asennus ketjuineen. Lopuksi loputkin palikat paikoilleen maalauksineen kaikkineen. Jos tekisin ohjeen mukaan, noiden ketjujen asennus olisi taas yhtä helvettiä enkä minä halua aina tehdä siitä niin kamalan penseää puuhaa. Näin väitän ja oletan pääseväni rutkasti helpommalla.