Työpaikan vaihto

Eilen, kesäkuun 2., oli viimeinen työpäiväni tähänastisista pisimmässä työpaikassani. Ehdinhän minä siellä jo melkein yhdeksän vuotta (kolmesta kuukaudesta se jäi kiinni) ollakin. Seuraavan ovista astelenkin sisään heti ylihuomenna.

Poispotkijaisseremonian pomo-osuuden ja omien kommenttieni jälkeen työkaverini Hannis halusi sanoa pari sanaaa ja päätti sen antamalla kookkaahkon muovikassin "haluttiin antaa sulle jotain, mistä ehkä muistat meidät". Sain Star Wars -pipon ja kaksi pienoismallia. Sanattomaksihan tuo veti, kun en tiennyt varautua mokomaan :D

Presaleztanin diktaattori Iiro oli saanut nakikseen valita, mitä hankkivat. T-35:n idea oli se, että kyseessä oli hyvin iso vaunu, paljon tekemistä ja että se oli sellainen vempain, jota en kovin todennäköisesti olisi itse kuitenkaan ikinä ostamassa. Näin muistaisin tuosta heidät helposti/-mmin.

Sakemannien raketinheitin oli taas kuulemma ihan ilmiselvä valinta. Puuhäkkyrät ja mielettömän kokoiset raketit herättivät meidän aiheesta innostuneempien keskuudessa eläväistä keskustelua, loppuja ei sattuneesta syystä ei ihmeemmin napannut.

Lupasin (vai pitäisikö sanoa uhkasin?)  lähettää kuvia, kun olisi valmista. Ryhdyimme myös miettimään jengillä, olisiko hassua maalata firman logomaisuus tai nimi vaunun kylkeen. Kenties tekisinkin niin, koska miksi ei? :p