Stormcrow ja Viper - öljypesu

Viime hetken säätöjä

Ennen öljytouhuja tein vielä viime hetken muutoksia nappuloihini. Stormcrow sai pari sinistä merkintää selkäpuolelleen koska aiemmin siinä ei tosiaan ollut mitään. Viperin nyrkit maalasin tummanharmaiksi ja kuivaharjasin kevyesti kylmänharmaalla, sitten maalasin AMS-kupolin siniseksi koska pelkkänä metallisena se näytti vähän heikolta.

Näillä väreillä puljatessani maalasin heksapohjat, koska harmaat sutut maassa häiritsivät silmiäni. Etulaidan maalasin molemmista sinisellä, kaikki muut tummanharmaalla.

Öljylitku

En ruvennut käyttämään lakkoja tässä operaatiossa, vaan pistin molemmat 'Mechit surkean maalarinteipin päälle lisäpidikkeiksi ja suttasin ne aikalailla kauttaaltaan Abteilungin seepialla.

Putsasin ensimmäisellä kerralla sen minkä yhdellä silmällisellä sain siistittyä. Valokuvat taas paljastivat puutteita tekosissani, mutta harvoin minä näitä suoraan valmiiksi julistinkaan.

Tähän upposi kaikkiaan tunti aikaa. Nyt laskuri pyöri siis kohdassa 2h 20min.

Miniprojekti VII/24

Executor

Eilen oli isänpäivä, mutinoissa jaeltavaksi niistä on yleensä päätynyt hassuttelua, niin nytkin. Jedin Paluun 40-vuotislaatalla koristeltu setti oli kuutinesatoine paloineen kohtuullisen nopeasti kasassa ja sitten hyllyllä kissoilta turvassa.

Rakenteluoperaatio eteni kuin AT-AT Hothissa.

Greeblausta kasattiin pitkiä pätkiä, se oli oikein hauskaa. Epäsymmetrisiä kohtia olisi voinut olla useampiakin, mutta en toisaalta muistanut elokuvamallista ihan noin tarkkaan, niin turha rutista :D

 

Valmis

Hienohan siitä tuli. Kissatkaan eivät koettaneet auttaa kuin pureskelemalla muovipussukoita heti silmän välttäessä.

Heti samana iltana Mustan Valtiaan lippulaiva pääsi seilaamaan kirjahyllyn päälle, MP-36 Megatronin viereen. Kyllä näin oli hyvä.

Stormcrow ja Viper -yksityiskohtia II

Lisädetaljoinnin ihmemaailma

Innostuin sunnuntai-iltana maalaamaan lisää yksityiskohtia, enkä malttanut napsia välikuvia. Eikä noista minun vapaan käden tekeleistäni mitään välikuvia kannattanut ottaa, karmeita ne olivat joka vaiheessa.

Tummanharmaat säädöt

Edellisillan metalliosat olivat menettäneet vähän sitä jotain, joten kuivaharjasin niitä kivimuuriharmaallani. Nyt ne olivat paremmat, kun reunoista sai silmällään taas jonkunlaista otetta.

Viimeistelin varoitusraidat puhtaalla tummanharmaalla.

Kevyehköjä pintavaurioita varten lisäsin taas tummanharmaaseen kaksi pisaraa punaista ja täytin neukkusinisiä merkintöjäni punaiseen taitetulla harmaallani. Ero taitetulla ja puhtaalla ei ollut kovin iso, mutta sellainen kuitenkin oli.

Tuo taitettu harmaa oli sen verran hyvä väri mielestäni, että käytin sitä yksinään Sakaranumeroitani varten (Stormcrow 211; Viper 215). Tällä koetin säästää itseltäni hermoja ja mielipahaa, koska limittäin maalatut mikroskooppisen pienet harmaat ja punaiset numerot eivät tupanneet onnistumaan 100% millään kerralla.

Vapaat kädet

Galaksitunnukset koetin toteuttaa maalaamalla salamoiden päälle norsunluisen prötön ja sen päälle tummia täpliä. Se ikäänkuin kuvasti kohtihyökkäävää kummituskarhua tässä skaalassa.

Klaanitunnusten kanssa ongelmani oli taas sama kuin aina, pienet napit ja vähän tilaa. Sekä se olematon taiteellinen osaaminen, tietysti. Maalasin klaanitunnusta varten tummanharmaan ympyrän. Sen päälle sinisen 90° kulmassa olevan asteriskin pienillä vastapäivään pyörivillä kynsimäisillä väkäsillä. Niiden päälle ja sisälle vielä samanlaiset norsunluulla (VMA 71075 Sand (ivory)), sekä karhunpääkökkö keskelle, tummanharmaine silmänenäsuineen. Tai siltä niiden piti näyttää kauempaa, paljon kauempaa.

Stormcrow kaipasi kyllä jotain muuta selkäänsä, nyt takasektorista erottui korostettuna vain ja ainoastaan olkalevyjen peräpuoli, eikä se oikein riittänyt Kerenskin Soturille. Samoin Viperin nyrkit pistivät minut miettimään todella vakaavasti, olisivatko ne sittenkin maalaamatonta terästä. Seuraavalla kierroksella sitten.

Ohjaamolasit

Jok' ikinen lasipaneeli oli kovin pieni tai muuten vain hankalan muotoinen. Maalasin niihin keltaokraa pääväriksi. Linssimäisyyttä varten sotkin keltaokraan norsunluuta ja maalasin pienemmän osan sillä sikäli kuin tilaa oli. Muutamaan Stormcrow'n suurempaan lasiin tökkäsin vielä yhden kirkkaamman täplän.

Keltainen oli jotenkin tosi vaikea väri, tai sitten olin vain surkea joidenkin värien sekoittamiskuvioissani.

Tätä kirjoitellessani olin varmempi siitä, että jo miettimiäni pieniä lisäsäätöjä olisi tehtävä ennen seuraavaa pääaskelta, öljypesua. Kaksikymmentä minuuttia tuhertamista taas takana, laskuri nakutti kohdassa 1h 20min.

Stormcrow ja Viper -yksityiskohtia

Perusmaalikuviota tarkempia detaljeja

Kuten olen useaan kertaan mouhottanut, tykkäsin paljaiden metalliosien maalaamisesta tummanharmaina metallimaalien sijasta. Jatkoin sitä tälläkin kertaa.

Teräspinnat

Stormcrow sai olkanivelensä, jotain jalkojen niveliä ja lasertykkinsä metallisävyisiksi. Samoin sörkin jokusen venttiiliaukon tummaksi ihan vain erottumista varten.

 

Viper sai samanlaisen fiilispohjaisen käsittelyn: laserröörit, ohjuslavetin etulevy sekä AMS-pulikka sekä niveliä ja vastaavia saivat maalautua harmaiksi. Mietin hetken, olisiko AMS:n tutkapönttö pitänyt maalata erilaisella vaaleanharmaalla tjsp, mutta tämä ei ollut nykyajan taistelupurtilo vaan tulevaisuuden ihmevehje. Maalaamatonta terästä siis, jotta komponentti erottuisi kivasti, vaikkei se teknisiltä ominaisuuksiltaan käynytkään järkeen.

 

Chippien tuunausta

Aloitin sävyttämään sinisiä korostuksia Mongrelissa pääsinisenä käyttämälläni neukkuvärillä (VMA 71318 AMT-7 Greyish Blue) mutta näiden kontrastiero oli jo selvempi eikä alkuperäinen ideani toiminut. Päätinkin sitten tehdä näistä kulumajälkiä ja jatkoin iskemien ja naarmujen lisäämistä kevyellä kädellä.

Kolmosväri muuttaisi noiden ulkonäköä huomattavasti.

Keltaiset

Salamasota-Galaksin tunnuksen ristikkäiset salamat maalasin molempien Omnien vasempiin sääriin, taas keltaokralla (VMA 71033 Yellow Ochre). Noista ei kovin hyvin erottunut, miten salamaiset ne nyt olivat ja miten olin siinä onnistunut, paljaalla silmällä vielä heikommin kuin näytölle levitettynä.

Stormcrown'n selkä ei kutsunut jostain syystä varoitusraitojakaan, mutta Viper taas tuntui paremmalta kohteelta. Osasyy oli hyppyraketeissa, joita Stormcrow:lla ei ollut ensimmäistäkään.

Ohjaamolasit

Lasiefektiä varten maalasin ohjaamolasit mustiksi. Tiesin, että keltaisista efekteistä tuli aina hankalia, mutta kuten näissä pitkissä keikoissa aina kävi, tänään maksettiin vuosikymmenenkin takaisista pikaisista valinnoista.

Taas tuli puoli tuntia lisää. Nyt laskurissa oli pyöreä 1h.

Stormcrow ja Viper Delta-Galaksissa

Delta-Galaksin harmaat ja siniset

Deltan värikuvio oli harmaa sinisillä korostuksilla. Tässä ykkösvaiheessa mietin, etten tekisi kovin erikoista naamiokuviota vaan antaisin sen olla pääasiassa harmaa. Mongrelinkaan naamioefekti ei ollut kovin erottuva.

Harmaata massaa

Sudin mustan pohjamaalin päälle yleiskerroksen tuttua ja turvallista kylmänharmaata (VGA 72750 Cold Grey) ja annoin alapintojen suosiolla jäädä tummemmiksi.

 

Kylmänharmaan päälle kuivaharjasin taas kivimuurin harmaata (VGA 72749 Stonewall Grey) kulmia sun muita korostamaan. Jälleen jätin varjopuolet aikalailla rauhaan.

Siniset korostukset

Sinisenä käytin UK Mediterranean Blueta (VMA 71111 UK Mediterranean Blue) ja kävin sillä eri paneeleja ja paloja fiiliksen mukaan läpi. Stormcrow'lla oli vähemmän silmäänikutsuvia paloja, selässään ei juuri mitään, joten kokeilin sen käsien korostamista sinisellä. 

Viperillä oli jo enemmän sinistä, joten ajattelin sinisten käpälien olevan ehkä vähän liikaa, joten jätin ne harmaiksi. Mietin, että nyrkit voisi tosin myös maalata teräksisiksi myöhemmin, jos harmaata oli silmilleni vähän liikaa.

Jätin harmaaksi sen verran paikkoja, että minulla olisi tilaa tuhertaa sinertävien Klaani-, sekä Galaksitunnusten kanssa ilman että kaikki menisi mössöksi. Doomguy Urbien UAC-merkinnät opettivat jotain.

Tähän upposi se puoli tuntia, ja ajattelin pitkästä aikaa seurata summittaista ajankäyttöä postaus kerrallaan. Edellisestä olikin jo vuosia. Laskuri: 30min.

Projekti VI/24

Viimeinen sotasaalisaski ja kaveri mukaan

Pohdiskelin hetken, mitä tekisin tuon Salvage-lootassa elävän Stormcrow Primen kanssa kun en halunnut yhtään keskiraskasta Sakaraa lisää Jadehaukkayksikkööni, päinvastoin, halusin ennemminkin kääntää keskiarvoa pidemmälle raskaiden ja rynnäkköyksiköiden suuntaan.

Sittenhän minä sen keksin, kun ajatuksen siemen oli jo kylvetty kuukausia sitten Grendel A:n kotia miettiessäni. Kaivoin Clan Direct Fire Star -askista toisen vielä maalaamattoman OmniMechin Stormcrow'n kaveriksi. Nyt tekisin Kummituskarhujen Delta-Galaksin 73. taistelusikermän ainoan Tähteni kerralla valmiiksi.

Olin jossain välissä pensselöinyt pari kourallista nappuloita pohjamaaliin, joten sitä ei tarvinnut tässä projektissa tehdä enää, enkä siten laskenut sitä ajankäyttööni.

Miniprojekti V/24

Lego 10338

Pari vuotta Optimus Primen jälkeen seuraava Transformer-lego julkaistiin tänä kesänä. En ollut tästä ollenkaan niin riemuissani (Goldbug-versio oli jostain syystä sydäntäni lähempänä) joten en myöskään ennakkotilannut sitä heti ensimmäisenä tekonani.

Puoliso muistutti, että jos tuo myy hyvin niin ehkä niitä tulee vielä lisää. Oli se sitäpaitsi silti oivallinen kaveri, joten en pistänyt hirveästi itselleni kampoihin kun törmäsin Verkkokaupassa lootaan toissaviikonloppuna. Tämän takia emme vielä päässeetkään 1940-luvulta 3050-luvulle ilman kevyttä välipysähdystä.

Bumblebee

Kasausoperaatioon meni hyvä pätkä toista tuntia sinä samaisena sunnuntai-iltapäivänä. Muu perheyksikkö katsoi piirrettyjä kun minä istuin pöydän ääressä leegoilemassa ja myhäilemässä.

Kattoon sai laittaa joko Autobot-tunnuksen tai jättää sen litteäksi keltaiseksi 2x2-levyksi. Valkkasin tunnuksen.

Rekisterikilpiä oli tarjolla kahta vaihtoehtoa, valkkasin vuosimallia 84 esittävän ensimmäiseksi käytettäväksi. Toinen jäi varaosalootaan.

Vasempaan keulanpuoleenkin sai taas valita tunnuksen ja keltaisen levyn välillä. Ei minulla ollut erityistä tarvetta säästää tunnuslevyjä, joten laitoin senkin paikoilleen, ihan sarjisfiiliksenkin takia.

Tuulilasin takaa kurkki kimalainen. Automoodissa rokkikoneilta vaikuttava palikkapatteristo olikin robottitilassa rakettireppu suuttimineen. Sitä en suoraan muistanut 80-luvulta, mutta väliäkö sillä.

Volkswagen Type 1

Hieno kuplavolkkarihan siitä tuli!

 

Robottimuoto

Aika pienellä vääntelyllä ja kääntelyllä kuplavolkkarista kuoriutui ulos myhäilevä robotti. Ohjeissa jalkojen ja torson kulmaa teroitettiin erillisillä kuvatuksilla ja syy selvisi kun robottia seisotti pöydällä: tikkusuorana se olisi kaatunut mekaaniselle nenälleen kuin scraplet-tartunnan saanut.

Kai minulla olisi vielä parille tilaa hyllyillä :D