Valmista: Projekti I/16

Ajankäytöstä

Tähän projektiin käytettyjä tunteja en laskenut. Olisi varmaan pitänyt jatkaa kirjanpitoa, mutta unohdin sen heti alussa, enkä enää kyennyt arvaamaan jälkikäteen, miten olin aikaani tärvännyt. Nämä blogipostaukseni jakautuivat peräti yhdelletoista viikolle, eikä se välttämättä ole kaukana käyttämästäni ajasta, vaikka yleensä käyttämäni aika sijoittuu kalenterissa jonkun verran lyhyemmälle haarukalle kuin nämä raportointini.

Siltikin, noin kolme kuukautta vähän miten sattuu työskennellen ei ole ihan vähän. Puolustuksekseni sanon, että alkuvuosi '16 oli vähän nuiva ja tuossa oli useampi viikko, jolloin en tehnyt tämänkään parissa yhtään mitään, vaan jo kirjoitetut ajastetut tekstit pitivät julkaisutahtia yllä. Pieni puskuri oli oikein hyvä idea aikoinaan ja taidan jatkossakin pitää sitä yllä muutenkin kuin lomien takia.

Plussia ja miinuksia

Jos tuota kohtuullisen vakavasti ärsyttävää pyrstöä ei lasketa mukaan niin tämähän onnistui kuitenkin ihan siedettävästi. Paremmin olisi mennyt, jos olisin suunnitellut asioita (aseistus) vähän paremmin etukäteen, enkä vain huitonut perstuntumalla. Joskohan oppisin tästä jotain?

Innostuin kustomoimaan noita kalikoita, se oli kivaa. Tekemieni optisten hakupäiden linssien realistisuudesta en tiedä, mutta pelkästään se, että koetin tehdä jotain tuollaista, oli huikeaa. Samoin sellainen pieni, helposti tehty ja aiemmin typerästi ohittamani yksityiskohta, kuten eri murkuloiden värimerkinnät toivat mielestäni paljon lisäeloa ja ehkä jopa aitoudentuntua tähän tekeleeseen. Yksinkertainen alusta toimi sekin minusta oivallisesti.

Siirtokuvat pettivät tällä kertaa pahasti. Tai osa niistä, sillä jotkin toimivat juuri niin kuin niiden pitikin. Jostain syystä muutama siirtokuva olisi pitänyt heittää kokeilematta roskikseen, pahimpana esimerkkinä hainsuupalat, niiden jälkeen nuo vaakunat ja pari muuta pienempää tarrankuvatusta. Tässä se taas nähtiin, että jos toimintatapa x toimii täydellisesti parissa projektissa, se voi silti pettää jossain muussa. Nyt syyttäisin siirtokuvia, jotka olivat ainoat muuttujat. Itse onnistuin vielä kämmäämään koneen painotuksen heti alussa, enkä voi syyttää siitä kuin itseäni.

Loppukuvat

Sen pidemmittä mutinoitta, tarjoan nyt lopetuskuvatukset. Olkoon niistä silmäniloa jollekulle!