Panzer IV torni ja pitkä panssarivaunukanuuna

Loput rakenteluosuudesta

Vaunusta oli jäljellä enää torni ja telaketjut, niistä torni oli selvästi mielenkiintoisempi aihe ja rakennettava. Kaikki vaunumalleja rakentaneet olivat kenties samaa mieltä kanssani ja jolleivät olleet, olivat sitten eri mieltä. Makunsa kullakin.

Torni f2

Tornin käpistely alkoi F2-versiossa sillä, että etukulmiin liimattiin kurkistusluukulliset panssarilevyt, G-variantissa nämä olisivat olleet umpinaiset.

Samoin nuo muotista tulleet kulmat piti hävittää himmeliin. Veistelin niitä pois askarteluveitsellä ja hioin sitten loppukohoja pois. Lopputulos tuskin oli täydellinen, mutta parempi kuin jos olisin jättänyt tekemättä.

Liimausten kuivuttua liimasin luukut suljettuina torniin, en nähnyt kovin innostavaksi pitää auki luukkuja, joista näki sisään vain tykin peräpään ja ammottavaa tyhjyyttä. Pieniä lisäpaloja oli ihan mieletön määrä, onnistuin matkan varrella hajottamaan vain tuon fotoetsinuolen, joka oletettavasti näytti komentajalle, missä periskoopissa vaunun keulapää oli.

Samalla kun kasasin rimpuloita sivuluukkuja, kasasin myös tornin takapuolelle tulevan korin.

75mm panssarivaunukanuuna 40 L/43

Valintojen maailman lotto oli joskus tätä: hieno metalliputki oli tarkoitettu vielä pidempään G-malliin, eikä sitä voinut tunkea f2-malliin hyvällä omallatunnolla. Talteenhan tuo jäisi, joten menetys oli taas mitattavissa lähinnä ajassa.

Tykin kasaaminen oli sangen suoraviivaista, joskin parissa kohtaa heppoista hommaa. Peräkappaleen suojapalojen kapeat putket olivat aiheuttaa (lisää) harmaita hiuksia mutta kaikki sujui kuitenkin hyvin ja tykin peräpäästäkään ei kuitenkaan jäisi mitään näkyviin, joten miksi murehdin alunperinkään?

Nämä kaikki piti saada ihmisiksi yhteen ja jämerästi sittenkin.

Panssarilevyn äärilaitojen luukut olisi saanut avattaviksi, jos rakentaja ei olisi katkonut toista saranapalaa sitä rangasta irroittaessaan. Ja olisi saattanut olla innokas semmoiseen touhuun, jos sisällä olisi ollut jotain näkemisen arvoista.

Rakentelun lopputulos liikkui vielä, eli putken koroa saattoi muuttaa. Loistojuttu, vaikkei sitä ollut sen suurempaa tarvetta keikutellakaan.

Tykki torniinsa

Kanuuna istui torniinsa kohtuullisen kiltisti. Hankalinta tässä oli saada kaikki kolme pääosaa osumaan ja asettumaan yhtä aikaa paikoilleen: tornin kuori ja tykki kilpineen sekä pieni ja kosketuspinta-alaltaan kohtuullisen pieni tornin pohjapala.

Komentajan kupoli

Viimeinen osakokonaisuus oli vaunun komentajan periskooppikokoelman sisältävä kupoli. Ohjeen mukaan periskooppipäitä oli kahta vaihtoehtoa, näemmä avoimet ja suljetut. Olivatko nämä kaikki tai ei mitään -vaihtoehtoja vai saiko niitä suljeskeltua mielensä ja tarpeen mukaan? Oletin, että sai tehdä miten teki, mutta päätin että sisätilattomalle vaunulle kaikki luukut ja vastaavat olivat suljettuina. Mukava ja ennenäkemätön vaihtoehtosetti kumminkin.

MG-telinettä konekivääreineen tässä ei ollut, mutten ikävöinytkään sitä.

Olin kevyesti huolissani siitä, mahtuiko torni runkoon ja kestikö se painamisvääntämisoperaation. Turhaan huolestuin.

Koesovittelua

Tietysti tätä piti koesovitella pyörineen päivineen taas eri kulmista. Kasasin pinon roippeita, kuten ne jerrykannut, vaunun päälle testimielessä.

Oivalliseltahan se näytti, ainakin minun silmiiini. Ketjut ja erinäiset maalikerrokset enää puuttuivat. Eli melkein valmista, vai mitä?

Panzer IV -ylärunko

Hieman kevyempi rakenteluosio

Alarunko oli melkoisen iso keikka ja poiki pitkän postauksen, ajattelin kompensoida kynäilemällä yhteenvedon lopusta vaunun rungosta vähän kevyemmin ja jättää tornin omaksi tekstikseen.

Puuttuneet panssarilevyt

Kansilevyyn asennettiin heti alkuun kuskille ja radistille luukut lisäluukkuineen. Saatoin melkein nähdä, miten sadevesi tai sohjo kerääntyi noihin kouruihin.. hrrrr.

Kansilevyyn itseensä ei sen kummempia tullutkaan tässä välissä, joten sain liimata sen runkoon kiinni. Tein sen taas osissa, railoja vältelläkseni.

Tämän jälkeen asensin kiinni yläviistopanssarin, joka toivottavasti piti murkulat poissa kuskin sylistä. Tähänkin asennettiin pari luukkuja jarrujen huoltoa varten ja nuo pikkukupolit olivat tuuletusaukkojen suojat. Kaikkea sitä askarrellessaan oppi.

Tuohon koloon piti sitten pujottaa vielä paksu vertikaalinen panssarilevy kuskin periskoopilla ja radistin viikatteella. Pallonivelen konekivääri oli tosi tyylikäs ja suureksi yllätyksekseni sain sen rakennettua niin, että se jopa liikkui.

Panssarilevy istui koloonsa nätisti ja ilman vastalauseita. Kiitos yhteistyöstä!

Koristelua pohjalle

Vaikka kukaan ei ollut koskaan näkemässä, valokuvien ulkopuolella, mitä vaunun pohjalla tapahtui, kävin silti lisäämässä telien kiristyspultit pohjapuolelle. Tämä se oli kiehtova systeemi: yhden tuplatun valurangan yläreunaan oli mallinnettu pultteja, jotka piti viiltää siitä irti ja nuo pikkuprötöt piti sitten liimata pohjaan kiinni. Fiksumpana olisin ottanut tuoreen terän käyttöön.

Nämä tästä

Näihin kiinnityspisteisiin

Yksi kerrallaan

10% valmis

50% valmis

Pikkutarkkaa hommaa tuo kyllä oli. Pari pulttia hävisi tai hajosi väärinleikattuna, mutta onneksi tuossa oli varapaloja. Kaksi taisi jäädä jäljelle.

Kylkien palat

Ehkä nämä oli turvallisempaa asentaa vasta kannen kiinnilyönnin jälkeen, mutta en toisaalta nähnyt mitään ihmeellisempää syytä hamstrata osaa työkaluista muutaman väliaskeleen yli. Vaunun oikealle kyljelle tuli lapiota ja antennin lepuutuskourua, sekä antenni itse. Sen olisi voinut asentaa pystyyn, mutta halusin vetää sen tällä kertaa matalaksi.

Vasemmalle kyljelle tuli lisää kepakoita, jotka tietysti estivät osan vaihtoehtoisista paloista, kuten varapyörien hyllyn. Tämä oli se, mitä olisin kaivannut paljon selvemmin merkityksi ohjeisiin: mikä pala esti mitäkin tai minkä välillä saattoi valita pitkin mallin rakennusta?

Runko oli kasautunut aika kivasti, joten toiveeni tornin suhteen olivat korkealla.

Panzer IV -alarunkoa kasaamassa

Nelosmalli

Kalenteri oli taas semmoinen, että jos olisin jakanut tämän "postaus per sessio"-tyylillä kuten ajoittain, sisältö olisi pahimmillaan parin lauseen luokkaa. Joten nämä tulisivat taas olemaan sisällöltään jonkunlaisia lennossa määriteltäviä osakokonaisuuksia.

Ohjeiden mukaan

Vaikka tämä oli jo neljäs Panzer IV -rungolla kulkeva mallini (keskeneräiseksi jäänyt Hummel, Sturmpanzer IV, Jagdpanzer IV), olin noudattamassa ohjeita kiltisti kun en tiennyt paremmin missä oikoa tai mikä olisi järkevämpää jossain muussa välissä kuin mitä ohje sanoi. Jos semmoisia kohtia edes oli.

Fotoetsiluukut ensin

Panssariammehan oli jo suoraan laatikosta otettuna semmoinen osakokonaisuus, jota olen aiemmin kasannut jokusesta kourallisesta palasia. Nyt pääsin aloittamaan noista moottorin luukuista, joihin tuli vähän hämmentävän näköisten ohjekuvien mukaan rivi fotoetsilevyjä. Tällä hetkellä kalupakistani löytyvä pikaliima oli pöljää käytettävää, joten askartelin jekkulangasta applikaattorin jolla sain tökittyä liimaa tippa kerrallaan sinne minne sitä halusin enkä myös viereisille neliösenteille.

Samalla kasasin myös varatelapyöriä ja jerrykannuista kaksi. En tietenkään muistanut enää miten päin nuo korkit menivät, kun en ollut nähnyt saati sitten koskenut tuommoiseen kannuun sitten vuoden 2021.

Luukkuja, työkaluja ja palautusrullia

Alarungon isommin näkyvä työstö rupesi käymään ilmeiseksi kun taisteluostaston etukulmiin asennettiin luukut, tunkkipalikka, koukkuja ja tuon puoliympyrän tarkempi tarkoitus oli mysteeri, oletin sen paikan perusteella ilmanvaihtoon liittyväksi, mutta kerrankos minä väärässä olisin. Takakulmaan liimasin yhden vaihtoehtoisista putkenrassaimista.

 

Telakoneisto rupesi muodostumaan: asensin vetopyörän kilkkeet paikoilleen sekä telien stopperit (nuo alareunan kiekot) ja kasasin palautusrullat, joiden kumeissa oli jopa valmistajan merkinnät.

Näiden jälkeen pääsin rakentamaan telit lehtijousineen, neljä per vaununpuoli. Ohjeissa oli näidenkin kanssa jotain pientä ihmeellistä, mutta eivät jääneet mieleen kun kasasin kaiken koesovitusten kautta.

Tuon illan aikana ehdin vielä kasata telapyörät, joiden kumirenkaissa tosiaan oli enempivähempi epäselvä Continental -teksti toisin kuin aiemmissa rakennelmissani. Muistan lukeneeni vuosikausia sitten jostain isomman hintaluokan mallista, jossa kohokirjaimissa oli vähän ylimääräistä lakituvanvälttelytaktiikkana.

Telapyöristä pääsin sitten luontevasti takapanssariin, johon ensimmäisenä asennettiin pakoputkisysteemi ja ketjunkiristysvempaimet. Ensimmäisissä kuvissa pyrstöpää oli ylösalaisin.

 Kiinnityksen aikana onnistuin hukkaamaan yläkulman L-tapin vastinparin keskemmältä takalevyä.

Tässä pääsin tekemään ensimmäisen isomman muutoksen sen perusteella, kumman variantin olin valinnut. Arvontalaulu katkesi F2:n kohdalle pallonmuotoisine suujarruineen. Nyt sitä varten vetokoukkukompleksista piti nyrhiä irti lisävahvikkeet sun muut.

Lokasuojat työkaluineen

Nyt kun ohjeissa tökittiin laittelemaan työkaluja lokasuojiin ja asentamaan niitä, aavistelin että alarunko oli kohta valmiina. Näitä rakennellessani hypin fiiliksen mukaan ympäri vaiheita ja ihmettelin vähän vaihtoehtopalojen ilmituontityyliä. Mikä näistä oli vaihtoehtoinen ja minkä kanssa? Kaikki vapaavalintaiset palat eivät olisi ikinä mahtuneet tähän, mutta mitään tästä ei kuitenkaan indikoitu ohjeissa.

Liiskasin paikoilleen ison määrän työkaluja fiiliksen mukaan ja niiden jälkeen etu- ja takakuraläpät. Sitten liimasin lokasuojat kiinni runkoon. Näissä oli aika oivallisenoloinen liukuestepinnoitus ja mukavasti myös pohjapuolella oli detaljeja jotka tulivat tässä rakennelmassa jäämään ihan näkymättömiin.

Nelonen tuntui edistyvän aikamoisilla harppauksilla, mutta iso osa siitä johtui panssariammeen lähtötilanteesta. Tosimaailman aikaa tähän hupeni useita tunteja, pääasiassa palojen siistimiseen.

Rakennusmietteitä mallista

Ensimmäisenä piti kehua palojen yksityiskohtaisuutta. Kalikat olivat todella oivallisia.

Ainoa malliin itseensä tähän mennessä osuva rutina tuli siivoamisen määrästä, laitoin alle kuvan kansilevystä jossa oli melko tymäkät kököt valun jäljiltä. Eivät ne tuossa olleet kovin haitallisia, mutta ketjun kiristyslaitteissa oli molemmissa tuommoiset sisällä ja niiden kanssa olisi voinut tulla paha mieli. Vaan kaikki on saanut tähän mennessä aika kiroilematta pois ja ne ovat syöneet vain aikaa, eivät hermoja.

Siistimisen jälkeen palat ovat sopineet toisiinsa todella oivallisesti ja mitään ongelmia ei ole tullut. Palat ovat asettuneet paikoilleen ilman sen ihmeempää hakemista. Kuten sanottua, jälki on ollut loistokasta.

Projekti IV/24

Border model Panzer IV F2 || G

Kävin hiihtolomaviikolla palloilemassa Tieto-Nikkarissa töiden jälkeen ja yleisen mukavan höpöttelyn lisäksi nappasin mukaan itselleni uuden valmistajan Panzer IV-boksin, josta sai kasata itselleen joko variantin F2 tai G. Kiinalaisvalmistaja Border model ei ollut tullut missään vastaan aiemmin, mutta en minä näitä nyt järin tarkkaan seurannut.

Ihan vahingossa Panzer nelosesta tuli vuoden neljäs projekti, en ollut suunnitellut numerointia etukäteen.

Palikat

Aikamoinen määrä valurankoja, näistä nyt tuli mieleen sanoa erikseen, että panssariamme oli epätavallisen korkea, tornin pääosa kasattiin parista isommasta osasta ja telaketjut olivat sekaversio. Sekaversiolla tarkoitin näitä, missä oli enemmä tai vähemmän pitkiä pätkiä valmiina ja mutkat kasattiin yksittäisistä telakengistä.

Mietiskelin, pitäisikö tässä välissä kokeilla tilata 3d-printattuja artikuloituja ketjuja. Metalliketjut olivat nekin vaihtoehto, jota olin haaveillut pitkään, mutta mutta.

Siirtokuvien ja  parin fotoetsiyksityiskohdan lisäksi lootassa oli myös metallinen vetokaapeli ja putki panssarivaunukanuunaan. Sitä en vallankaan odottanut neljänkymmenen euron mallilta.

Ohjeet

Kasausohjeita en vielä plärännyt sen ihmeemmin, näyttivät selkeiltä ja eri versioiden erot oli merkattu aika selvästi. Tämä siis pikaisen läpikatselun perusteella, tilanteen päälläollessa saattaisin olla eri mieltä.

Maalausehdotelmia oli tarpeeksi monta, vaikken minä ole noita sen ihmeemmin koettanut koskaan seurata. Vaununikin ovat aina olleet aika geneerisiä tankkeja, en ole koskaan koettanut tehdä mitään tiettyä yksilöä.

En tiennyt tässä vaiheessa vielä yhtään, kumman variantin lähtisin tekemään. Päätöksen saattaisin tehdä jonkin niinkin mitättömän yksityiskohdan kuin tykin suujarrun muodon takia (G-variantti näytti normaalilta, mutta toisaalta tuo F2:n pallojarru oli niin erikoinen että erottuisi kaikesta muusta).