Miinojenposautusvehje
Sinänsä tämä oli aika simppeli lisäpala vaunun eteen asennettavaksi. Hirveä määrä anturallisia pyöriä kiinnitettynä telineeseen kiinnitettyyn akseliin. Vaunu työntäisi tätä kalikkaa edessään ja se sitten räjäyttäisi panssarimiinat vaunun edestä ilman, että pyörät pahemmin kärsisivät räjähdyksistä - ja jos kärsisivätkin niin kärsivätpä vähemmän kuin vaunu henkilökuntineen.
n+1 pyörää
Ensisilmäyksellä onnistuin säikäyttämään itseni sairaalla (ja vähän epäluotettavalla lopputulosodotuksella) kun kuvittelin että miinapyörien kaikki laukaisuväkäset piti asentaa yksitellen, mutta olinkin taas väärässä. Kukin pyörä tarvitsi kaksi väkästä, joita ei oltu valettu suoraan kiinni pyöriin vaan niiden jättämät aukot oli jätetty valurangoille.
Jos toinen tai molemmat itseliimaamistani kalikoista olisikin vähän vinossa suuntaan tai useampaan niin ei se pahemmin tuosta kokonaisuudesta erottunut. Ja jos erottuikin niin se saattoi olla vain käytön aiheuttamaa vaurioitumista.
Aloitin neljällä, koska ohjeen mukaan näitä piti ensin tehdä kaksi paria ja sitten erikseen kaksi kolmen settiä. Jostain piti aloittaa ja tämä oli sitten se, alivaihe 11-b.
Seuraavalla kerralla vaihtoehtoni olivat vähissä, jatkoin siis pyörien rakentelun parissa. Kymmenestä pyörästä olin saanut jo kuusi kasaan, joten viimeiset neljä eivät olleet mitenkään ylitsepääsemätön este.
Ihmettelin vähän, että mitenkäs ohjeessa oli näin pieni määrä laskettuna kun rangoissa oli vielä miten monta (toinen mokoma, tarkemmin sanottuna). Hälytyskellot eivät soineet vielä turhan kovaa, mutta tarpeeksi kumminkin, niin en vielä kaiken varalta liimannut mitään mihinkään kiinni. Testasin kiekkojen sovitusta akseliin.
n+1 pyörää * 2
No tässähän se oli jo aika selvää: ohjeen numerot eivät sanoneet, kuinka monta pyöräparia piti tehdä vaan ne piti hoksata katsoa kuvista. Hyvä, etten ollut yhtään tämän syvemmällä operaatiossa.
Ihan vähän tympääntyneenä päätin kasata vierestä jotain muuta kasaan ennen kun jatkaisin pyörien väkertämistä.
Käytin sitten yhden etätyöpäivän lounastauon loppujen räjäytyspyörien kasaamiseen. Kuten aiemmin kehuin, pyörät lähtivät tosi siististi irti valurangasta, eikä niissä ollut kamalan paljoa purskeita siivottavaksi.
Alunperin kasaamani ja tuohon akselille pujottamani purkupyörät jätin kellumaan vapaasti, tämän toisen sarjanpuolikkaan liimasin ensin pareittain toisiinsa ja sitten kaksi paria sisempään settiin ja kolme ulompaan settiin. Vapaastikelluvat kun tuntuivat olevan vähän turhan huterasti tuossa omalla puolellaan, kuten tästä kuvastakin näkyi.
Tässä oli jotenkin todella hämmentävän paljon tilaa noille pyörille, ikäänkuin niitä silti puuttuisi jokunen per osasto. Paloja ei kumminkaan ollut yhtään enempää, ja tämä näytti aikalailla siltä miltä kannen ja ohjeen kuvatuksetkin antoivat ymmärtää. Hassu juttu.
Kokoonpanolinjasto
Miinanraivauspyörät olivat nyt kaikki yhdessä, kuka enemmän ja kuka vähemmän, ja saatoin ruveta kasaamaan raivauslaitteen loppuosaa kuntoon. Rullausteline liimattiin (ja liitettiin vielä teräslenkeillä yhteen, jottei se putoaisi kokonaan matkasta jos vaikka tärinä irrottaisikin aisojen mekaanisen kiinnityksen). Palojenvälinen kulma jäi yhden pienen väkäsen ja silmämääräisen arvioni varaan. Ehkä se oli tarpeeksi suorassa.
Lyhyen liimankuivattelutauon jälkeen liimasin viimeiset kolme osaa tähän palikkaan: päädyn suojapalan, vetovaijerien silmukoiden kiinnitysväkäsen ja vaijerien ohjaussilmäkkeen.
Maalaus-rakennusmietteitä
Tässä välissä rupesin taas tietysti mietiskelemään maalausoperaatioitani. Miten tämä koko hirvitys maalattaisiin niin, että katvealueita ei jäisi näkyviin? Pitäisikö tämä ja vaunu perusmaalata ennen yhteenliimaamista? Siitä ei yleensä tullut kuin ongelmia, esiarvatut kiinnityspisteet harvoin osuivat niin kuin piti.
Yksi pikaisesti mieleenjuolahtanut lähestymistapa oli maalata melkein koko miinanpurkusysteemi ensin ja jättää vain tuo kiinnityssysteemi vaunun kanssa maalattavaksi kiinnityksen jälkeen. Sillä tavoin saisin pyöritellä tätä käikälettä mieleni mukaan ja maalata erityisesti nuo pyörät aika vapaasti.
Paitsi että tämä kikatin tarvitsi vielä liimauksensa jälkeenkin ne kiinnityskaapelit, jotka pitivät sitä oikeassa kulmassa. Ehkä maalaisin miinanpurkupyörät jollain tavalla ensin, jotta saisin ne alta pois, ja kiinnittäisin laitoksen vasta sitten muuta maalausta varten? Tai sitten vain liimaisin pyörätkin paikoilleen enkä välittäisi niiden pyörimisestä, ei tällä oltu lattioita tai pöytiä pitkin muutenkaan ajelemassa.
Parempi näitä oli kai etukäteen miettiä kuin kirota kesken maalauksen... mutta silti murisutti vähäsen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti