Kyseessä on siis Revellin EasyKit-sarjan X-Wing, tunnettu myös Incom T-65 -avaruushävittäjänä. Olen ollut melkein koko pienen ikäni jonkunsorttinen Star Wars -fani, nykyään toki rauhallisempi kuin nulikkana. Niin kuin me kaikki.
Siitäkin huolimatta kaikki, jotka tuntevat tai ovat kuin eivät tuntisikaan, tietävät mitä mieltä minä olen kapinaliitosta ja sellaisesta.
Alunperin malli esittää Luke Skywalkerin Red 5:ttä Yavinin taistelun aikaan. Easykitit ovat jonkunsorttisia "tervetuloa mallailuharrastuksen pariin"-settejä, joiden kanssa ei tarvitse puljata liimojen tai maalien kanssa. Mukamas. Onhan tuo ihan siedettävän näköinen tuollaisenaankin, mitä nyt valurankojen irroituskohtiin syntyy värivirheitä ja muutenkin tuo on vähän hassu. Minusta sininen spiraalikierrekuvio lasertykin varressa on vähän koominen.
Jokainenhan tuntee X-Wingien taustatarinan elokuvien ulkopuolelta, mutta tiivistänpä sen tähän silti lyhyesti: Incom oli kehittämässä Imperiumille uutta avaruusherruushävittäjää, mallia T-65. Vaan siatpa loikkasivat prototyyppien kanssa kapinallisten puolelle herättämään pahennusta. Minähän en moista pelleilyä sulata ja päätin, että sörkin rakkinetta niin, että se esittää vielä Galaktisen Imperiumin hävittäjäprototyyppiä.
Ihan ensiksi siivosin työalueeni (keittiön sivupöytä) niin, että saan evakuoitua rakenteluvälineeni huitsin nevadaan kun on tarve. Mainiosta legojoulukalenterista löytyi kätevä muovikaukalo, johon Vallejo-purkit sopivat oikein kivasti neljän seteissä. Vanhaksikäyvät Citadelit ja GW-purkit taas eivät sovi niin mukavasti, mutta ne ovatkin siirtymäviheen jämiä (puolet noista on kuivunut ennen toista käyttökertaansa! Aivan naurettavaa), jotka korvataan lisävallejoilla.
Vaan asiaan. Auoin mallin purkin ja katselmoin sisällön, ettei kävisi vahingossakaan niin kuin viimeksi. Pari rankaa ja lähestulkoon tarpeeton kasausohje:
Luonnollisesti seuraava askel oli napsia pulikat irti kehikoistaan ja koesovittaa paikoilleen niin näkee, missä menee korjauksen puolelle. Liimasin moottoripulikat siipienpuolikkaisiin, koska muuten ne olisivat jääneet irvistämään rumasti. X-siipeä en liimannut, vaikkei tuota voikaan säätää matkalento- ja taisteluasennon välillä. Huijausta, mutta eipä tällaiselta sovi ihan älyttömiä vaatiakaan. Otin kiinnipainamista vaille valmiista kuvankin, niin voi verrata. Etualalla näkyy myös pilotti, jonka modaaminen on melkeinpä se isoin homma. Vaan siitäkin hetken päästä tarkemmin.
Seuraavien parin iltapäivän aikana pohjamaalasin palaset uudelleen harmaaksi. Ei ihmeempiä legendoja tässä vaiheessa:
Kolmosvaiheessa taidan ottaa ja maalata pari kerrosta vaaleampia harmaita tuon pohjan päälle sopivissa kohdissa ja viimeistellä valkoisella. Tähtäimessä jonkunsorttinen "Star Destroyer White", kuten Keisarilliselle Laivastolle sopii. Bonuksena johonkin voisin koettaa arpoa imperiaalilogon ja jotain protohenkistä. Tietysti tuo protohenkisyys on isompi ongelma, kun sille ei ole mitään sen tarkempaa määritelmää.
Samalla vaivalla käyn tuon oranssihaalarisen pilotin kimppuun. Jos greenstuffini on enää hengissä, voisin koettaa pykätä siitä jonkunlaisen alaosan tuohon kypärään ja vääntää parista metallilanganpätkästä TIE-Piloteille tunnusomaiset tuubit. Mutta kypärän ei tarvitse välttämättä olla oikean pilotin ämpärin kaltainen, koska TIE-hävittäjistä poiketen X-Wingissä on life support -järjestelmät mukana.
Idea tuohon ei ollut omani, sain peräti kuvavihjeenkin, alkuperä on valitettavasti tuntematon niin en voi antaa kunniaa sille jolle se kuuluu.
Jospa jotain tuollaista saisi aikaan, olisi se aika hienoa. Mutta saapa nyt nähdä, mihin päädytään kun rupean soheltamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti